Tuttu tilanne Turussa; oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Turku ei uusi ostopalvelusopimuksiaan yksityisten päiväkotien kanssa. Tämä johtuu palvelusetelikokeilusta, jonka kohteeksi on valittu päivähoito. Ostopalvelu korvataan palveluseteleillä. Peruspalvelulautakunta on määrittänyt palvelusetelille arvon, joka on auttamatta liian pieni; se ei riitä kattamaan yksityisen päiväkodin kuluja. Näin ollen usea päiväkoti joutunee perimään perheeltä lisämaksua. Palvelusetelillä ei myöskään saa sisaralennusta, kuten kuntapuolella tai ostopalvelussa. Myös tämä nostaa perheen kuluja, jos päivähoidossa on useampi kuin yksi lapsi.

Yksityinen palveluntuottaja voi tarpeen mukaan nostaa hintojaan, mutta se ei edellytä kaupunkia nostamaan palvelusetelin arvoa. Näin perheen maksettavaksi jäävä erotus kasvaa pikkuhiljaa. Tietysti vanhemmat voivat äänestää jaloillaan, mutta missä kulkee se kipuraja, että perhe siirtää lapsensa pois tutusta ja turvallisesta päivähoitopaikasta mieluummin kuin maksaa taas kympin tai pari lisää?

Pitkällä tähtäimellä meillä on siis varakkaita yksityisiä päiväkoteja, joissa on resurssia kehittää toimintaa. Ja kunnallisia päiväkoteja, joissa on lapsia, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa päivähoidosta yhtään sen enempää kuin on pakko.

En ymmärrä, miten tämä tilanne on suunniteltu hoidettavan; kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää jokaiselle haluavalle päivähoito. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja vaatia kunnallista päivähoitopaikkaa. Mistä nuo paikat otetaan, jos entisistä ostopalvelupäiväkodeista aletaan siirtyä nousseiden kustannusten vuoksi kunnalliselle puolelle? Lisäksi useat Turun omat päiväkodit ovat jo nyt täynnä tai lakkautuslistalla.

Onko tässä taas yksi tapa, jolla kaupunki yrittää laistaa lakisääteisistä kustannuksistaan, ja siirtää niitä perheiden maksettavaksi?