Valtuustokauden 2009-2012 ensimmäinen valtuuston kokous oli tänään. Kokouksen avasi valtuuston ”ikäpresidentti”, demarien Ruth Hasan. Varsinaiseksi valtuuston puheenjohtajaksi valittiin valmistellun esityksen mukaisesti demarien Jukka Mikkola, ja varapuheenjohtajiksi niinikään esityksen mukaisesti Petteri Orpo (kok., 1. varapj.), Mika Helva (vihr., 2. varapj.) ja Sauli Saarinen (vas., 3. varapj.). Esityslistalla oli pääasiassa eri luottamuselimiin valittavien henkilöiden valinta. Koska neuvottelut paikkajaosta oli käyty huolellisesti jo hyvissä ajoin, sujui kokous erittäin jouhevasti, ja kesti vain puolisentoista tuntia (esityslistalla oli kuitenkin kaikkiaan 37 kohtaa!). Lautakuntiin ja liikelaitosten johtokuntiin esitettiin jäseniä valmistellun esityksen pohjalta ja valtuuston puheenjohtaja Mikkola nuiji päätöksiä hurjaa tahtia. Omat luottamustoimeni opetuslautakunnassa ja varajäsenyys opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa ovat nyt siis virallisia.

Konkarit kertoivat, että aina ei luottamuspaikkajaosta päättäminen ole ollut yhtä nopeaa ja mutkatonta. Eräs pienen valtuustoryhmän edustaja on aiemmin ahkerasti äänestyttänyt kaikki valinnat suljetulla lippuäänestyksellä, ja valintaprosessi on venynyt myöhään iltaan, usein jopa seuraavaan kokoukseen. Onneksi nyt voitiin edetä hyvässä yhteishengessä, yhteisesti valmistellun esityksen mukaan, vaikka noviisia hurja tahti hiukan ihmetyttikin.

Mutta tämä lienee vain pehmeä lasku tulevaan valtuustotyöskentelyyn. Seuraavan kokouksen (16.2.) asialistalle on ilmeisesti tulossa toriparkkiasiaa, joten odotettavissa on kiivaita puheenvuoroja suuntaan ja toiseen. Mielenkiinnolla odotan ainakin sitä, pitävätkö demarien rivit. Puoluetoverini Katri Sarlund kirjoittaa nettipäiväkirjassaan ihmetystä herättäneestä demarien sisäisestä toriparkkikantaväännöstä. Tässä suora lainaus Katrilta (on niin osuvasti sanottu!): ”Jos valituksi tulleista 15 demarista toriparkkia enemmän tai vähemmän vastustaa ennen vaaleja yhdeksän henkilöä (= 60% valituksi tulleista) ja enemmän tai vähemmän kannattaa viisi (=33% valituksi tulleista), miten vajaa kolme kuukautta vaalien jälkeen kaikki 15 (=100 %) voivat olla yksimielisesti toriparkin kannalla?”

Tätä sopii ihmetellä.

Demarit ovat julkisesti antaneet tukensa toriparkkihankkeelle, ja sitovat siihen nyt joukon muita keskustan kehittämistoimenpiteitä, mm. ”vanhan kirjaston edustan eli Vähätorin rauhoittaminen liikenteeltä, Kauppiaskadun joen puoleisen pään muuttaminen puistomaiseksi kirjastoaukioksi, kaupungintalon edustan kaavoittaminen nykyistä arvokkaammaksi, apteekkimuseon korttelin eli Fortunakorttelin kehittäminen pienimuotoista käsityökulttuuria korostavaksi kävelyalueeksi, kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja Kauppatorin yleissuunnitelma” (Turun Sanomat 20.1.2009). Tämän on vähintäänkin outoa, sillä kaikki kyseiset kehitystoimenpiteet voidaan aivan hyvin toteuttaa vaikka toriparkkia ei rakennettaisikaan. Samassa artikkelissa SDP:n Jarmo Rosenlöf kertoo tiedosta jonka mukaan kaupunginjohtaja tulisi esittämään, että kansanäänestystä toriparkista ei järjestettäisi. Hän itse aikoo tuota esitystä kannattaa.

Nyt alkoi pelottaa. Kaikkiaan 12 800 turkulaista vaati neuvoa-antavaa kansanäänestystä allekirjoittamalla adressin. Vaadittava määrä, joka kansanäänestystä voi vaatia, on 5 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista, ja tuo määrä saavutettiin miltei tuplaten. Mitä tapahtuu kuntalaisten demokratiakäsitykselle ja uskolle omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kuntapäätöksenteossa, mikäli näiden ihmisten vaatimusta ei kuulla ja kansanäänestystä ei järjestetä?

Tähän loppuun Wikipediasta poimittu tieto demokratia -sanan etymologiasta ja alkuperästä: ”Sana demokratia on peräisin muinaiskreikkalaisesta dēmokratia –sanasta, joka on muodostettu alkuosasta dēmos, ”kansa”, ”väkijoukko”, ”monet” ja kratos ”komento” tai ”valta”.” Kirjaimellisesti demokratia tarkoittaa kansanvaltaa.

Miten sitä jaksaisi uskoa demokratian olemassaoloon, edes tulevat neljä valtuustovuotta?

PS. Loppuun vitsi: Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen laskee toriparkin rakennustöiden alkamisajankohtaa. Hän arvelee, että rakennustyöt tuskin alkaisivat ennen kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Mutta sitä ennen torilla voitaisiin tehdä arkeologisia kaivauksia. ”Nehän voivat olla yksi kulttuuripääkaupunkivuoden nähtävyyksistä”, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ehdottaa (Turun Sanomat 20.1.2009). Tervetuloa, Eurooppa, Suomen kauneimmalle kauppatorille!