Vauhdilla alkanut blogikirjoitteluni hiipui heti alkumetreillä! Työt ovat pitäneet sen verran kiireisenä tämän viikon, että bloggaamiseen ei ole riittänyt aikaa eikä energiaa. Onneksi työt ovat mielekkäitä ja kiinnostavia. Erityisesti Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankehaku on saanut aikaiseksi positiivista virinää koko Taideakatemiassa, ja hankkeita, projekti-ideoita, yhteistyöehdotuksia ja rahoitussuunnitelmia on ilmassa useita. Fiilis on ihanan innostunut, ja yleinen ilmapiiri aivan toista kuin viime kevään toivottoman rahoituskriisin aikaan. Eihän talon taloustilanteessa nytkään ole hurraamista, mutta paremmalta kuitenkin jo näyttää. Erityisesti kaupunginhallituksen päätös palauttaa ammattikorkeakoulun sisäinen rahajako uudelleen AMK:n hallituksen valmisteltavaksi erityisesti Taideakatemian osalta, antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Tahtotila taidekoulutuksen säilyttämiseksi Turussa on siis olemassa, mahtavaa!


Tuleva Kulttuuripääkaupunkivuosi on myös Taideakatemian osalta näytön paikka. Sinänsä Taideakatemia on mielestäni paikkansa jo lunastanut suomalaisen taidekoulutuksen kentällä, että monet oppilaitoksemme koulutuksista ovat tunnustettuja ja arvostettuja, muutama jopa kansainvälisesti. Kulttuuripääkaupunkihanke suo nyt uusia mahdollisuuksia synergiaan ja yhteistyöhön, ja toivon todella, että vuosi jättää jälkeensä pysyviä yhteistyömuotoja sekä Taideakatemian osalta, että koko kaupungin kulttuurin ja taiteen tekijöille. Onhan Turku-strategiassa 2005 – 2008 linjattu, että vuonna 2015 ”Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. Nyt meillä on mahdollisuus kulkea kohti tuota visiota.


Kevät tulee olemaan siis työntäyteistä tulevaisuuteen katsomisen aikaa. Ideat on hankkeistettava, projektisuunnitelmat tehtävä, neuvoteltava yhteistyökumppanien kanssa, laskettava budjettia, jne. Opiskelijoille tämä suo mielenkiintoisen mahdollisuuden oppimiseen, projektien kehittelyyn ja niissä toimimiseen. Ja heidän kanssaan on kyllä ilo suunnitella hankkeita. Opiskelijat pursuavat intoa ja ideoita, ja yhdessä tekemisessä on mielettömän hyvä meininki.


Minulla on ollut tarkoitus ja halu kirjoittaa viime lauantaina Turun ylioppilasteatterissa näkemästäni näytelmästä Teurastamojen pyhä Johanna. Esitys oli uskomatonta tykitystä, kantaaottavan teatterin riemuvoitto. Se antoi niin paljon ajattelemisen aihetta, että vielä en ole niitä ajatuksiani saanut paperille. Niin vahvaa ja väkevää teatteria en ole nähnyt aikoihin! Aion katsoa esityksen ainakin toiseen kertaan, ja ehkäpä sen jälkeen kykenen paremmin pukemaan ajatuksiani sanoiksi. Sitä ennen aion katsoa Tampereen Työväen Teatterin Lukkosulaa ja lumpeenkukkia, joka on runoilija Heli Laaksosen esikoisnäytelmä. Suunta kohti Tamperetta otetaan heti huomenna aamulla.