Kirjoitin aiemmin blogissani Globe Hopen Seija Lukkalasta, haluaisi perustaa kestävän kehityksen kauppakeskuksen. Tämän päivän lehden mukaan ympäristöministeriö haluaa pysäyttää nykyisen kauppakeskusrakentamisen trendin, jossa hypermarketit rakennetaan kauas kaupunkien keskustoista. Ministeriö haluaa kauppakeskukset takaisin kaupunkikeskustoihin, sillä ”hajautuminen on pysäytettävä ja liikennettä vähennettävä”. Ministeriön selvityksen mukaan hajarakentaminen on paitsi epäekologista, myös kallista. Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) seisoo samassa linjassa ympäristöministeriön kanssa. Vapaavuori asetti maanantaina työryhmän, joka arvioi kaupan reagointia ilmaston ja kulutustottumusten muutoksiin.

Vapaavuoren mukaan maankäyttöä koskevat ratkaisut eivät ole kuntien yksityisasioita. Tavoitteena on oltava yhteiskunta, jossa ihmiset käyttävät luonnostaan nykyistä vähemmän energiaa. Vapaavuori on aiemmin puuttunut mm. Vihdin Ideaparkin rakentamissuunnitelmaan toteamalla, että "se on poikkeuksellisen huono paikka tällaiselle hankkeelle".

Järkevällä maankäytöllä ja kaupunkirakenteen suunnittelulla on täysin mahdollista luoda kaupunkikeskustoja, joissa on tilaa sekä liike-elämälle että asunnoille, viher- ja virkistysalueille, että kulttuurille ja vapaa-ajalle. Näin kaupunkikeskustoja voidaan kehittää houkuttelevimmiksi ja viihtyisämmiksi asuinpaikoiksi. Jos keskustat vetävät puoleensa asukkaita ja vapaa-ajan viettäjiä, pärjäävät siellä myös yrittäjät. Lehtihaastattelussa Keskon aluejohtaja Antti Palomäki kantaa kuitenkin huolta kaupan mahdollisuuksista kaupunkikeskustassa. ”Tiiviisti rakennetuissa keskustoissa kauppakeskusten tarvitsemat julkisivut eivät näy”, hän toteaa. Mikäli Palomäki viittaa tällä siihen, että kaupunkien rakennusten julkisivuissa ei ole riittävästi tilaa kaupan mainosvaloille, voisi todeta, että se ei asukkaan kannalta ole välttämättä huono asia. Kaupunkitilassa on oltava mahdollisuus ”hengittää vapaasti”, eli saada vapaata aikaa jatkuvista markkinointiviesteistä. Kaupunkikeskusta on jokaisen asukkaan yhteistä tilaa, jota ei pidä täyttää jatkuvalla mainonnalla.

Jos taas Keskon aluejohtaja Palomäki on huolissaan liiketilan puutteesta keskustassa, voisi hänelle kertoa, että nyt vireillä olevien, uuden liiketilan rakentamista koskevien hankkeiden yhteenlaskettu pinta-alamäärä on vuoden 2020 tarpeeseen verrattuna kaksinkertainen. Uutta liiketilaa on suunnitteilla poikkeuksellisen paljon, yhteensä yli viisi miljoonaa kerrosneliötä, mikä vastaa kolmasosaa vähittäiskaupan nykyisestä liiketilasta.

Jatkuvaan kasvuun pyrkiminen on liike-elämässä tietysti luonnollinen asia, mutta kohtuus kaikessa. Maailman tämän hetkinen taloudellinen tilanne osoittaa, että murros on tapahtumassa. Se saattaa olla vain yksi notkahdus muiden joukossa. Toivottavasti se olisi jotain vähän enemmän, osa muutosta, joka veisi tätä yhteiskuntaa osaltaan kohti ekologisempaa, vähemmän kuluttavaa elämäntapaa, jossa raha ja materia menettäisivät merkitystään, ja tilalle voitaisiin nostaa muita arvoja, kuten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vapaus.