Päiväkotilakkautukset olivat tänään opetuslautakunnan käsittelyssä. Asia palautettiin yksimielisesti, koska lautakunta katsoi, ettei käytettävissä ollut riittävästi tietoa lausunnon antamiseen. Lisätietoa haluttiin mm. ko. päiväkotien vuosittaisista ilmoittautumismääristä, alueiden lapsiluvuista, sekä siitä, onko kouluissa valmiuksia (tiloja, ulkoilupaikkoja) ottaa 5-6 -vuotiaita lapsia esiopetukseen.

Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja vastaili kysymyksiin melko ylimalkaisesti, mm. alueiden lapsilukujen sijaan kuulimme koko kaupungin alle kouluikäisten määrän. Kysymykseeni miten päiväkotien henkilökuntaa ja lasten vanhempia on kuultu sain vastauksen, että Betaniankadun yksikön kohdalla yhteydenpito jäi vähäiseksi, koska tulosalueen budjetti tuli tietoon hyvin nopeasti ja saman tien ryhdyttiin säästötoimenpiteisiin. Siis budjettikiireen vuoksi ei ole suoritettu tiedotusta vanhemmille, tai asianmukaista yhteistoimintamenettelyä henkilökunnan kanssa.

Värikkäänkin keskustelun aikana perättiin mm. sitä, miten paljon tulevia veronmaksajia Turku tällä päätöksellä menettää. No, eihän sellaista osaa ennustaa kukaan. Mutta tulosalueen johtajan mukaan päiväkotien lakkautukset eivät ole syy siihen että lapsiperheet muuttavat pois Turusta. Poismuuton syy on kuulemma tonttipula. Totta varmasti sekin, mutta tuskin päiväkotien alasajo tänne ainakaan lisää lapsiperheitä houkuttaa, vaikka kuinka syyttäisimme kaavoituspolitiikkaa!

Keskustelussa yksityistämisen eduista ja haitoista eräs lautakuntalainen piti yksityisten palveluntuottajien tuomaa kilpailua hyvänä asiana, ja vertasi sitä bisnesmaailmaan. ”Jos auto on liian kallis, eikä sitä siksi osteta, myyjä laskee auton hintaa.” Pakko sanoa, että Turun opetuslautakunta on melko heikossa jamassa, jos jonkun mielestä autoja ja lapsia voi tällä tavalla rinnastaa.

Asiaan palattaneen opetuslautakunnan kokouksessa 10.3. Päiväkotien epätietoisuus siis jatkuu.