Terveisiä eilisestä valtuuston kokouksesta. Toriparkkiäänestyksen myötä istunto venyi kaikkiaan viiteen ja puoleen tuntiin ja näin lähemmäs puolta yötä. Pakkasessa äänekkäästi mieltään osoittaneista äänestyksen vaatijoista ja hyvistä puheenvuoroista huolimatta kansanäänestystä ei järjestetä. Aloite kaatui valtuuston äänestyksessä jaolla 27 äänestyksen puolesta, 40 vastaan. Valtuutettu Sarlund ehti jo eilen illalla keräämään blogiinsa kattavan kuvauksen keskustelun kulusta, kiinnostuneet, käykää vierailemassa Katrin sivuilla.

Käytin toriparkkiäänestysasiassa ensimmäisen puheenvuoroni valtuustossa. Sdp:n Jarmo Rosenlöf antoi demarien tapaan ymmärtää, että keskustan kehittäminen olisi toriparkin rakentamisesta kiinni. Tähän oli pakko muistuttaa koko demariryhmää, että näinhän asia ei ole. Demarit eivät tunnu ymmärtävän, että vaikka toriparkkia ei rakennettaisi, voi Turun kaupunkikeskustaa silti kehittää. Vielä pidemmälle asiassa meni kaupunginjohtaja Pukkinen, joka esityslistan tekstissään loi jopa kiristystunnelmaa (tästä häntä myös useammassa puheenvuorossa kritisoitiin). Pukkinen antoi ymmärtää, että ilman toriparkkia ei tule ”mitään muutakaan kivaa”, kuten uusia puistoalueita, kevyen liikenteen väyliä tai pikaraitiotietä.

Kuten päätellä saattaa, pysyi asian käsittely sekä virkamiesten että suurimman osan valtuutettujen toimesta edelleen melko vinolla raiteellaan, jossa se on valitettavasti ollut aina. Asianmukaista, tasapuolista tietoa eri vaihtoehdoista ei ole ollut saatavilla, ja keskustelua on ohjattu näillä omituisilla kytköksillä toriparkin ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen välillä.

No, äänestystä ei siis tule, mutta suuri kiitos silti kaikille asiassa aktiivisina toimijoille nimilistojen keruusta, asian tiedottamisesta, mielenosoituksen järjestämisestä, jne. On valitettavaa, että miltei 10 %:n turkulaisen tahdolla ei ollut enemmistölle valtuutetuista painoarvoa. Kuntalaisdemokratia kärsi kovan tappion.

Itse toriparkkipäätös tullee valtuuston päätettäväksi melko pian. Eilen kävi ilmi, että ainakin Rkp:n ja demarien rivit asiassa hajoavat. Sdp:stä ainakin Piia Elo ilmoitti äänestävänsä ryhmänsä kannasta poiketen toriparkkia vastaan. Mikäli toriparkki valtuustossa hyväksytään, on seuraavan urakan aiheena varmistaa, että asiasta tehtävät sopimukset huomioivat kaupungin edun, ja että hanke ei missään vaiheessa pääse kaatumaan kaupungin ja veronmaksajien niskaan.

Esityslistalla oli muitakin isoja asioita kuin toriparkkiäänestys. Muun muassa Raunistulan kaava, Jokikadun kaava ja Kivenhakkaajan kaava saivat nyt valtuustossa sinetin. Mielenkiintoisen lisävärin Raunistulan kaavan käsittelyyn toi puhdas sattuma. Kokoomuksen Pauli Kossila, joka on aktiivisesti vastustanut nyt hyväksyttyä kaavaa ja puolustanut Raunistulaa, pääsi yllättäen päättämään asiasta valtuustossa. Valtuutettu Sutelan poistuessa kokouksesta kesken istunnon varavaltuutettu Kossila otti hänen paikkansa salissa. Kossila vetosi pariinkin otteeseen valtuutettuihin, jotta kaava palautettaisiin valmisteluun ja sitä kevennettäisiin entisestään. Tuekseen Kossila sai vasemmistoliiton ryhmän.

Alkuperäisestä esityksestä kaava on keventynyt huomattavasti, vaikka Kossila luonnehtikin sen ”olleen erittäin raskas, nyt se on enää hyvin raskas”. Vihreät äänestivät kaavan läpimenon puolesta. Raunistula sijaitsee lähellä keskustaa, ja juuri sellaisille alueille on ekologista rakentaa täydennysrakentamista. Monia kevennyksiä on saatu läpi kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavassa on myös huomioitu alueen vanhat puutalot ohjaamalla mm. rakennusten ulkomateriaaleissa käyttämään lautaverhoilua.

Varsinaisen ensimmäisen puhujapönttöpuheenvuoroni pidin, kun käsiteltiin Turun ammatti-instituutin muuttoa Pitkämäenkadun tiloista Kupittaalle. Puheenvuoroni asiasta kuului seuraavasti:
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen esittää, että ammatti-instituutille vuokrataan toimitilat Rausanne Oy:lta, Datacityn kiinteistöstä. Tämä ratkaisu tulee maksamaan kaupungille noin 350 000 euroa vuodessa. Tämän summan kaupunki siis maksaisi konsernin ulkopuoliselle kiinteistönomistajalle.
Samaan aikaan viereisessä talossa, eli ElectroCityn tiloissa, on kaupunkikonsernin omistuksessa olevaa tilaa, jotka soveltuisivat ammatti-instituutin käyttöön. Tilat omistaa kaupunkikonserniin kuuluva Turku Science Park, jonka suunnitelmiin ja tavoitteisiin kuuluu luopuminen osista tiloistaan. Tilat rasittavat Science Parkin taloutta, ja Science Park on halukas järjestämään toimintonsa siten, että nämä ElectroCityn tilat vapautuisivat ammatti-instituutin käyttöön. Tällöin ratkaisu löytyisi kaupunkikonsernin sisältä. Turku Science Parkin tilanne kohenisi tiloista luopumisen myötä, ja tämä ratkaisu ei tulisi apulaiskaupunginjohtajan esittämää ratkaisua merkittäväksi kalliimmaksi.
Ammatti-instituutti on esittänyt toiveen päästä Datacityn tiloihin, vedoten siihen, että samassa talossa sijaitsee ammatti-instituutin auditorio ja opetusravintola. Siirtymismatkaa Datacityn ja ElectroCityn välillä on vajaa sata metriä.
Kaupungin heikon taloudellisen tilanteen huomioon ottaen herää kysymys, onko tuo vajaa sadan metrin siirtymismatka ammatti-instituutin oppilaille ja henkilökunnalle niin ylivoimainen, että kaupungin on sen vuoksi maksettava yli 350 000 euroa vuokraa konsernin ulkopuolelle, kun tyydyttävä ratkaisu asiaan olisi löydettävissä konsernin sisältä?
On tietysti ymmärrettävää, että näiden eri vaihtoehtojen vuokrakustannukset ovat ammatti-instituutille merkittäviä. Meidän tulisi kuitenkin pyrkiä ratkaisuun, joka olisi kaupungin kokonaistilanteen kannalta paras. Tämä ratkaisu olisi ElectroCityn tilojen käyttö.
Ihmetyttää kaupungin halu ostaa tai saada osto-optioita uusiin tiloihin, kun konsernin taloutta rasittavat jo ennestään tilaomistukset, joista halutaan päästä eroon. Myös Kupittaalla konsernilla on tyhjää tilaa.
Saamani tiedon mukaan Åbo Akademin tietojenkäsittelyn oppiaine toimi aiemmin Datacityssa, mutta tilat eivät soveltuneet siihen käyttöön. Tilojen huoneilma kuumeni liikaa, kun niissä oli suuri määrä tietokoneita. Ymmärtääkseni juuri esimerkiksi ICT-alan opetusta olisi ammatti-instituutti siirtämässä Kupittaalle.
Vaihtoehto 3, eli ElectroCityn tilat, oli apulaiskaupunginjohtajan esitys asiaan vielä muutama viikko sitten. Olisikin mielenkiintoista kuulla, mikä, tai kuka, on saanut hänet päätymään Rausanne Oy:ltä vuokrattavien tilojen kannalle. Valitettavasti apulaiskj Virtanen on hiihtolomailemassa, eikä paikalla vastaamassa tähän kysymykseen. On valitettavaa, että kaupungin johtava virkamies on asettanut lomansa valtuuston kokouksen kanssa päällekkäin.
Perään siis ratkaisua, joka olisi koko kaupunkikonsernin kannalta paras. Tämä ratkaisu on ammatti-instituutin sijoittaminen ElectroCityn tiloihin. Teenkin nyt muutosesityksen, että ammatti-instituutin Pitkämäenkadun korvaavien tilojen liitteen 2 mukainen hankesuunnitelma hyväksytään siten, että se toteutetaan vaihtoehto 3 pohjalta siten, että ammatti-instituutti siirtyy Kiinteistö Oy ElectroCityn tiloihin. Tilalaitos velvoitetaan käynnistämään Turku Science Park Oy:n kanssa neuvottelut Kiinteistö Oy ElectroCityn osakkeiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen.

No niin, kiitos kaikille, jotka jaksoivat lukea. Keskustelun aikana kävi ilmi, että osto-optio halutaan, jotta kaupungin omistus Datacityn tiloissa voisi nousta riittävän suureksi (tälläkään järjestelyllä se ei vielä olisi yli 50 %, mutta ostamalla lisää Salmelalta tai Åbo Akademilta, päästäisiin jo yli puoleen). Tällöin kaupungin olisi helpompi myydä kyseiset tilat eteenpäin. Sdp:n Seppo Lehtinen vakuutti, että kyseisellä ostolla siis helpotetaan kaupungin kiinteistöbisnestä. Vierustoverini, Keskustan Jarmo Laivoranta epäili asian menevän liiaksi riskibisneksen puolelle.

Niin epäilen minäkin. Kaupunkikonsernilla on jo nyt runsaasti tilaa myytävänä tai menossa myyntiin. Lama-aikana kiinteistöihin sijoittaminen voi tietysti olla järkevää, mikäli maksettava hinta on todella kohtuullinen. Silti epäilen vahvasti, saako kaupunki Datacityn tilat myytyä tulevaisuudessa, ja käypään hintaan. Kun soppaan vielä lisätään se fakta, että Turussa ei otettuja riskejä ole aiemminkaan juuri osattu hallita, on tässäkin keitossa mahdollisuus, että se kaatuu veronmaksajien syliin, ja tilat jäävät rasittamaan kaupungin taloutta. Tällöin muistanemme Lehtisen vakuutuksen siitä, että ostamalla tilat Rausanne Oy:lta (siis Rauno Puolimatkalta) edistämme kaupungin kiinteistöbisnestä. No, ainakin ostamalla tilat nyt Puolimatkalta, edistämme hänen bisneksiään.

Asia meni siis läpi äänin 52 jaa, 12 ei ja 3 tyhjää.

PS. Valtuutettu Kanerva huuteli puheenvuoroni aikana että ”mitä teillä on ihmisten lakisääteisiä lomia vastaan”, kritisoidessani apulaiskaupunginjohtaja Virtasen hiihtolomailua valtuuston kokouksen aikana. Kuten ryhmämme puheenjohtaja Helva sen jo eilen totesikin omassa puheenvuorossaan: ei mitään. Jokainen meistä on lomansa ansainnut. Mutta kun kyseessä on kaupungin johtava virkamies, joka on palkattu palvelemaan kuntalaisia ja valtuustoa, olisi suotavaa, että loma-ajat ja valtuuston kokoukset ajoitettaisiin siten, että ne eivät mene päällekkäin. Tämä ei ole lainkaan kohtuuton vaatimus. Erityisesti, kun listalla oli kolme suurta kaava-asiaa ja ammatti-instituutin tilakysymys, jotka kaikki ovat ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Virtasen valmistelemia ja esittelemiä asioita.